Uncategorized

PK:ta

Olen antanut itseni ymmärtää, että peruskestävyysharjoittelua ei voi koskaan olla liikaa. Kaiken kunnon perusta ovat nuo matalatempoiset ja pitkäkestoiset harjoitukset. Näillä luodaan koko kunnon kivijalka, jonka varaan voi sitten rakentaa.

Luin hiljattain Outside -lehden artikkelista ”How to Do Endurance Training Better” seuraavanlaisen kaavan: treeneistä 90% tulisi olla matalan intensiteetin harjoituksia, kestoltaan minimissään tunti.
Tahti tulisi olla sellainen, että pystyy vaivattomasti hengittämään nenän kautta. Tarkoittanee aika lailla tuollaisia PK-sykkeitä.

Tekniikkaharjoitteita tehdään 20% tämän 90% sisällä. Tarkoittaa esimerkiksi juoksijalle sitä, että matalan intensiteetin harjoitteiden yhteydessä harjoitellaan juoksutekniikkaa – keskitytään käden liikkeisiin, kadenssiin, tehdään koordinaatio-harjoitteita tai muuta sellaista.

5% harjoittelusta on korkean intensiteetin intervallitreenejä, eli vetoja. mäkivetoja ja sen sellaista. Loppu 5% käytetään voima ja liikkuvuus harjoitteisiin, eli voimatreenejä, lihashuoltoa ja venyttelyä.

Aika simppelin oloinen kaava. Aikaahan tämä vaatii. Tämä ei myöskään ole sitä trendikästä HIIT -harjoitelua (High Intensity Interval Training), jota tehdään vaikka lounastauolla. Ei. Tämä on ihan perinteistä puurtamista, josta tuloksia saa ulos vähän hitaammin, mutta tulokset rakentuvat peruskallion kovalle alustalle.

Vaikka trendit harjoittelun ympärillä muuttuvat ja markkinoille tulee aika ajoin uusia juttuja, ei näillä useinkaan ole mitään tekemistä kestävyysharjoittelun kanssa.

Kestävyysharjoittelussa, niin kuin monessa muussakaan asiassa elämässä, ei vain yksinkertaisesti ole minkäänlaista oikotietä.

Jaa tästä